lauantai 31. joulukuuta 2016

Eka postaukseni

Hejsan!

Päätin perustaa blogin jo muutaman harkintakerran jälkeen. Viimeinkin päätin napata itseäni niskasta kiinni ja perustaa oma blogi. Kirjoittelen aina, kun päähän jotakin mukavaa juolahtaa tai minulle tapahtuu jotakin postaamisen arvoista. Kerron itsestäni näin kysymysten pohjalta :)

Kuka minä olen?

Elikkäs olen joulukuussa 17 täyttänyt tytteli Hämeestä. Käyn nyt lukion toista luokkaa. Koulunkäynnin jäädessä tauolle pohdin, että mitä voisin tehdä tässä sairaudesta toipumisen ohella. Päädyin perustamaan ihan oman blogin, jossa voi ilmaista juuri sen, minkä haluan.

Harrastuksia? Mikä kiinnostaa?

Olen ollut kova harrastamaan joukkuevoimistelua ja tanssia, mutta unelmani hajosivat sirpaleiksi maaliskuussa 2015, kun loukkasin nilkkani koulussa niin pahasti, ettei jalkani tule palaamaan enää ikinä ennalleen. Tästä palauduttuani olen alkanut kiinnostumaan yhä enemmän eläimistä ja rakastan kaikkea luovaa, ja pidän sellaisesta tekemisestä, josta jää omanlainen kädenjälki. Nyt viimeaikoina ruoanlaitto ja varsinkin leipominen ovat alkaneet kiinnostamaan minua muutettuani pois vanhempani luota toisen läheisen luokse asumaan. Kaiken lisäksi olen vegaani, joten postailen aivan varmasti joitakin kivoja vegaaniohjeita kunhan saan jotakin aikaseksi! Syy siihen miksi olen vegaani, on yksinkertaisesti se, etten halua olla osana eläinten huonoa kohtelua, vaikkei se niin huonoa kaikkialla olekaan, lisäksi en pahemmin piitannut lihan mausta.

Suurin haaste elämässäni?

Kuten monilla muilla, elämäni ei ole todellakaan ollut ruusuilla tanssimista. Käyn nyt läpi ehkä elämäni yhtä rankimmista taisteluista. En häpeä myöntää tätä ongelmaani. Olen sairastanut anoreksiaa yli vuoden, mutta sen juuret alkoivat jo vuoden 2015 nilkkaepisodin jälkeen. Olen läpikäynyt vaikka mitä tämän sairauden vuoksi. Kaikille tiedoksi, MINÄ EN PIDÄ mitään anoreksiablogia, vaan haluan nimenomaan eroon tästä pääni sisällä asuvasta möröstä. Kerron lisää tästä matkastani, sillä aion kertoa kipeän tarinani toisessa postauksessa.

Unelmoin?

Suurin tämänhetkinen unelmani on kyky nauttia taas elämästä. Kovia kokeneena päiväni ovat vain ohimeneviä päiviä, vailla mitään erityistä. Olisi aivan mahtavaa elää huoletta, ilman pään sisässä olevaa mörköä, joka jatkuvasti muistuttaa siitä, etten ole tarpeeksi hyvä tai ansaitsisi elämääni mitään positiivista. Minulle voimaa ja motivaatiota tuova unelma on valmistua terveydenhoitajaksi. Tämän unelman esteenä on sairas ulkomuotoni. Kuka ottaisi neuvokseen sairaalta näyttävältä terkalta mitään, esimerkiksi ravitsemuksesta? Ei ajatus kamalan vakuuttavalta kuulosta, enkä olisi tarpeeksi hyvässä kunnossa opiskella. Aion edetä kohti tätä unelmaa tulevista esteistä huolimatta!

Mitä olen oppinut viime aikoina?

Ehkä tärkeimpänä pidän sananlaskua "asioilla on tapana järjestyä, kaikki aikanaan". Mitään ei kannata murehtia etukäteen. Muutaman kuukauden sisällä olen ollut monessakin tilanteessa täysin hukassa, mutta päivä päivältä kaikki tulevaisuudensuunnitelmat vaikuttivat selkeämmiltä. Lisäksi olen hieman jo oppinut hellittämään otettani asioista, kaiken ei pidä olla viimeisen päälle täydellistä, sillä kaikki asiat eivät aina vain onnistu. Jokaiselle tapahtuu joskus jokin pieni kämmi esimerkiksi koulussa, kukaan ei ole täydellinen. Tämä asia jokaisen on vain pakko hyväksyä, vaikkei se kivalle edes kuulosta.

Mistä asioista aion erityisesti kirjoittaa ja mitä on suunnitelmissa?

Haluan inspiroida ja kannustaa toisia. Haluan tuoda oman tarinani julki, jotta samaa kokevat voivat samaistua ja muistaa, etteivät he todellakaan ole asioidensa kanssa yksin. Lisäksi haluan jakaa omia ideoitani, mietteitäni ja itse kehittelemiäni ohjeita, esim. käsitöissä tai omia kokkailuja. Suunnitelmissani on nyt jo vuodenvaihteen kunniaksi kertoa vuoteni 2016 kuukausi kerrallaan. Jokainen kuukausi omaa oman tarinansa. Vuoteni ei ole ollut helppo, mutta haluan jakaa sen. Sitten toisena on suunnitteilla oman anoreksiatarinani kertominen. Kipeistä asioistani kertominen helpottaa omaa oloani, mutta toivon, että se koskettaa myös jotakuta toista samasta asiasta kärsivää. Mikään asia ei ole liian häpeällistä kertoa, jos on siihen valmis.


Lisäksi haluan teiltä hyviä blogivinkkauksia! Haluan itsekin inspiroitua toisten ideoista ja saada lisää seurattavaa! Lopuksi haluan vain toivottaa paremmin sujuvaa uutta vuotta 2017! <3